Paska päivä, se on sellainen joka alkaa jollain sellaisella joka pilaa koko päiväsi. Näin syntyy paska päivä.
1. Kirjaudu Facebookkiin
2. Huomaa ystäviesi päivitykset...
- oi sain ihanan uutisen, tippa linssissä plaa olen niin onnellinen plaa plaa.
- huomaa mahakuva... voi kun alkaa jo olo olemaan ahdistava pari viikoa laskettuunaikaan... huomaa että alkaa jo riittää
- Kävin katsomassa maailman ihaninta rakkauspakkausta plää...
- Omg tunsin liikkeitä... halusin nyt vaan kertoa sen kaikille 500 ihmiselle joka on mun "kaveri"
- Olen viikolla 28-raskaana... VÄSYTTÄÄÄÄ!!!!
Niin sellaisilla voi aloittaa päivän joka on paska, ei minua kiinnosta onko sinun olo tukala omani oli kuollut juuri vähän ennen sinua vain pari viikkoa ennen tuota sinun maha kuvaa. Niin minun oloni on tukala se johtuu noista helvetin onnellisista päivityksistä. Minua väsyttää joka päivä, minua vituttaa herätä aamuisin joka päivä.
Olen miettinyt että mitäköhän porukat tuumaisi jos alkaisin tekemään ärsyttäviä päivityksiä omasta elämästä, siis sellaisia kuin oikeasti minusta tuntuu milloinkin.
Ja kuka kusipää oikeasti päättää se kuka saa tämän kohtalon ja kuka ei????
Luin juuri tutkimuksen, jos jotain kiinnostaa lukea niin se löytyy tästä se on tutkimus Surusta.
Mä tiedän tämä on taas vain ja ainoastaan minun murheeni, voi voi jos minua nyt ahdistaa tai suututtaa voi voi. No päivällä tuntui taas että olisi niin kamalasti kirjoitettavaa ja olisikin, nyt olen vaan niin surullinen, murheellinen paska ihminen etten jaksa. Oikeasti on päiviä jolloin tekee mieli hypätä tuolta kalliolta alas, on uutisia jotka viiltää rintaa ja tekee pahaa.
I feel you, tämä voisi olla mun kirjottamaa tekstiä. Moneen kertaan on faceen tehnyt mieli kommentoida kun mammat valittavat valvotuista öistä ym. kipakkaa kommenttia, että hyvä kun mun vauva on kuollut niin ei huuda öisin... Ja vaikka mitä muuta. Siksi olen ollut itsekäs paska ja poistellut jotain tuttavia joilla on pieniä vauvoja. Ei nyt vaan sympatiat ole heidän puolellaan.
VastaaPoistaPikaisesti silmäilin myös tuota gradua jonka linkitit. Mieleen jäi niin osuva lause: Surusta tuli ystävä, se oli yhteys lapseen. Musta hyvin kiteytetty.
Voimaa!
Itse lopetin face-profiilini reilu vuosi sitten kun alkasi nuo samanlaiset vauva-päivitykset ottamaan niin hermoon.... En ole katunut päivääkään. Reilun vuoden olin kirjautuneena faceen mutta siten tuli täysi stoppi. Ja muutenki, ei minua oikeasti kiinostanut "kaverien" asiat noin kovaa että jokapäiväset kommentit olisi pitänyt lukea.
VastaaPoistaHyvin olen pärjännyt ilman feispuukkia :)
Enkelipojan äippä
Saman tein kuin Enkelipojan äippä. Lopetin koko face-touhun, kerrasta poikki, vielä niin ettei sinne varmasti voi samalla nimellä kirjautua. Oikeat ystävät ovat yhteydessä muutenkin. Eräs serkkuni laittoi joka viikko (siis ihan jokaikinen raskausviikko) mahakuvan. En voi ymmärtää...
VastaaPoistaHyvin olen minäkin pärjännyt ilman facea! :)