Monen mielestä ei pidä jäädä "tuleen makaamaan". Äitini sanoi eilen että ei kannata odottaa liian kauaa tai sitten huomaat että te olette kahdestaan, isäni sanoi että älähän nyt kyllä se vielä onnistuu. Kommentit on tarkoitettu kannustamaan mutta samalla ne kertoo sen että heillä ei ole harmainta hajua minun ajatusmaailmasta. Minua ei vie eteenpäin se että uskon kaiken onnistuvan, olen nyt nähnyt tämän pimeän puolen jonne en olisi välttämättä halunnut tulla, myöskään se että uutta vauvaa pitäisi alkaa yrittämään heti ei lohduta minua, ei kukaan voi korvata Alpoa hän on meidän esikoinen ja minua suututtaa ajatus että jos pikkusisarus onnistuu selviämään hengissä niin sitten tupataan meille kotiin ja onnitellaan, silloin kun kaikki meni pieleen ei kukaan "vieras" vaivaantunut. Tiedän että kukaan ei tiedä kuinka asiaan täytyisi suhtautua kun hyvin mennyt raskaus menee pieleen pahimmalla tavalla, mutta miksi sitten aina silloin ihmiset kerääntyvät ympärille kun kaikki on hyvin? Miksi meille opetetaan se että silloin kun kaikki menee pieleen on parasta pysytellä piilossa, sinähän saattaisit tehdä vaikka jotain "hyvää" jos sattuisit sieltä pois tulemaan. Ja sitten on se pelko joka itää tuolla takaraivossa, kaikki ne asiat joita et ensimmäisessä raskaudessa ajatellut nyt ne ovat mörkönä kaapissa ja odottaa vaan koska saa tulla esiin.
sitten...
Nyt on alkanut tämä mahan tuijjottaminen, en ole saanut raskausmahaa kokonaan pois koska minulla ei ole ollut pienintäkään intressiä etsiä niitä kadonneita vatsalihaksia, tiedän heidän olevan siellä jossain niin kyllä ne sieltä joskus löytyvät jos niitä tarvitsen mutta se ei ole ollut nyt tärkeää.
Mutta aina ne silmät hakeutuvat sinne jos on hieman tiukempi paita niin heti ollaan silmät pyöreinä..... AAAArgh että mua ärsyttää. Kyllä kerron sitten kun on jotain kerrottavaa tekisi mieleni sanoa. Mutta kai mun on vaan alettava ne vatsikset kaivamaan esiin niin loppuu sitten sekin utelu jota ei voi ääneen sanoa.
No odottavien aika on pitkä etenkin kun ei tiedä mitä odottaa ja nyt en ole lörpöttelemässä mitään vauva-uutisia.
Pliis antakaa mun olla ihan siten kun mulla on hyvä olla, mä en toteuta muiden odotuksia sillä uhalla että satuttaisin taas itseni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti