maanantai 27. elokuuta 2012

Kuinka kertoisin kun on jotain kerrottavaa...

Olen miettinyt kuinka kertoisin uudesta odotuksesta kun siitä on jotain kerrottavaa. Mietin miksi koen sen niin vastenmielisenä sanoa kenellekkään yhtään mitään. Olen hieman vihainen... kai. Jotenkin en pidä siitä mitä kaikki tuntuvat ajattelevan että uusi vauva tilalle kyllä se siitä, tai etten tuntisi enää mitään tai uusi yritys kyllä se siitä. Mua ärsyttää just nämä ristiriitaset tunteet, olen onnellinen että voin tulla raskaaksi, mutta samalla ajattelen kaikkia niitä jotka eivät voi tulla tai ketkä joutuvat käymään kauheat kasat hoitoja jotta saa unelmansa toteen, eikä varmuutta siitä ole vieläkään ja sitten olen minä joka valitan täällä, ai että mua ärsyttää mutta kun niin tekee enkä voi sille mitään. Olen pahoillani kaikkien meidän puolesta joita elämä potkii päähän ja jotka jaksavat kuukausi toisen perään taistella jotta onnistuisivat.

En tiedä hokaseeko kukaan mitä tarkoitan, mutta olen jotenkin suuttunut siitä että kaikki olettaa että haluan "yrittää" uudelleen. Kai se "yrittäminen" on nyt se sana joka on saanut minut ärsyyntymään ja juuri se "lapsien teon helppous", mua ärsyttää kun ihmiset eivät tiedä mitä minun päässä liikkuu ja että kaikki pitävät raskautumista itsestään selvyytenä, ajattelen kaikkia niitä joille raskaaksi tuleminen ei ole itsestäänselvyys vaan se on todellakin ihme niin mua ärsyttää vain sen tähden että nämä ei tiedä mitä oikeasti tuolla muualla tapahtuu ja mitä minun pääni sisällä tapahtuu.

Samalla olen tutkinut kaikkia epiduraalipuudutuksia, synnytyksen kestoja yms. Mua häiritsee kun kätilö sanoi että epiduraali ei ehtinyt vaikuttaa että oliko se niin, koska en välttämättä halua sitä uudestaan ja jos se ei edelliselläkään kerralla ehtinyt vaikuttaa niin miksi ottaisin sitä. Kaikkia tyhmiä juttuja päässä liikkuu.. voisipa ne estää.

Eilen rakkaan kummitytön päivillä minulta kysyttiin olenko pieniin päin, veljeni vaimo kysyi hiljaa kuiskaten. Tiuskaisin että no en! kuinka niin? No kunhan ajattelin kun olet lopettanut tupakanpolton. Olin silleen että WTF, okei vaikka olisinkin niin varmasti kertoisin teille ensimmäisenä, ja vaikken olisi niin kai saan sen tupakanpolton lopettaa ihan vaan oman terveyden kannalta. Luin että jos lopetat tupakanpolton 30-v saat muutaman elinvuoden lisää, niin päätin nyt sitten luopua siitä paheesta lopullisesti ihan muuten vaan kun vituttaa niin paljon.

No en tiedä ärsyttää taasen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti